torstai 1. toukokuuta 2014

Opin jotain elämästä.

Näinpä. Mä opin vihdoin ja viimein jotain, mitä mun ois pitäny oppia jo monta vuotta sitten. Stressaamalla ei saa muutako pahan mielen ja päivän pilalle. Okei, on täysin normaalia stressata joitain asioita, mutta harvemmin ongelma ratkeaa turhalla murehtimisella. Oon aina ollu kova ressaamaan ja murehtimaan jopa turhista asioista. Eipä oo tähänkään päivään mennessä auttanu. Tämä ahaa-elämys tuli mulle salilla, ku mietin päätä puhki, että miten me saahaan auto korjattua. Jos on vaikiaa, niin pittää kaivaa pää pensaasta ulos, toimia ja tarvittaessa pyytää apua. Joo, tiiän että kuullostan nyt tosi tyhmältä ja pikkulapselta, mutta aina ei kaikki oo itsestäänselvää. Osaan jopa nyt ajatella asiat niin ettei mee yöunet :>

Onneks mulla on niin mahtavat appivanhemmat, että saatiin niiltä autoa lainaan, jotta tienaaminen ei kärsis. Ja onneks mulla on niin mahtava työnantaja, että anto mulle mahdollisuuden työpäivän aikana hoitaa auto hajoamispaikalta korjauspaikalle. Ei kovin moni työnantaja näin antais tehä. "Omalla ajalla tommonen pittää hoitaa" tms meininki ois saattanu olla muualla vastassa.

Mutta mennäänpä seuraavaan asiaan;
Muutamia blogeja taas lueskellu, saanu hyviä vinkkejä niin ruokaan kuin treenielämään muutenni. Yks blogikirjoitus järkytti, sillä joku ei ollu selvästikkään ymmärtänyt treenin ja perhe-elämän yhdistämistä ja näin blogin kirjoittaja oli saanut sitten tuntea sen selkänahoissaan. Ite työskentelen lasten parissa, tiiän lait jne. Mutta että tästä treenaajan lapsesta oli tehty lastensuojeluilmoitus.

En tiiä saisinko näin tehä, mutta haluan vähän muillekkin valaista asiaa:
http://kahviijakaurapuuroo.blogspot.fi/    ja tuolta Mitä on tapahtunut yhteiskunnassa, kun äidin salitreeni on tuomittavaa?

Mitähä helvettiä oikiasti. Jos facebookin perusteella aletaan ilmotuksia tekemään, niin TERVE! Eiköhän se ois sossu ja polliisi ylityöllistettyjä sekunnissa. Meillä ois kaikki sekopäitä. Okei, lastensuojeluilmotuksen saa ja pittääki tehä kun näkee, että lapsen hyvinvointi on vaarassa. Mutta että se tehhään facen perusteella. Et sä voi sillon tietää, mikä on todellisuus ollu vaikkapa kuvan takana. Jos lapsella alkaa ilmestyä selittämättömiä mustelmia, pelkoja tms, niin sitte tottakai pittää puuttua ja selvittää mistä on kyse. Näköjään se on sitte treenaava äiti pahempi ku äiti joka ryyppää ja rellestää.

Treenistä puheenollen, tuli riski olo ku näki, että käyttää isompia painoja ku yks suhteellisen iso mies :> Näköjään oikialla tekniikalla se rauta liikkuu :D Eilen kyllä vähän kauhulla kattelin yhen miehen penkkitreeniä, näytti siltä, että tanko tullee rintakehälle hetkenä minä hyvänsä. Ei kai siinä, kiva ku haluaa käyttää isoja painoja, mutta jos ei oikeasti jaksa semmosta määrää varmasti nostaa, niin kannattaa pyytää joku varmistamaan.. Eilettäin oli varmaan suurinosa hankkimassa tukkaa kipiäksi,  me oltiin hankkimassa lihaksia kipiäksi. Hyvin meni jalkatreeni, vaikka oli hyperipäivä. Ei ees pumppu pettäny taikka happi loppunu :> Saapa nähä kui hiljasta tänään on salilla, eilen oli tosi hiljasta vaikka yleensä siihen aikaan sali on täyteen ammuttu.

Tämmösiä ajatuksia tälle aamua ennen treeniä, kahtotaan jos vaikka sais järkevämmän kirjotuksen aikaseksi sitte ku ajatus lähtis kulkemaan. Mää lähen ny reenaamaan PENKKIÄ ja HAUISTA niinku tosimiehen eiku siis naisen kuuluuki tehä. Kiitos ja anteeksi.

Niin ja hyvvää vappua!:)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti